Suomen Keltaliivien RIC tarinoita kansanvallasta

Reader

Read the latest posts from Suomen Keltaliivien RIC tarinoita kansanvallasta.

from Risto Kantonen

Hieman tarpeista

Ihmisen selviytyminen asettaa tiettyjä rajoitteita ja vaatimuksia sopivalle elinympäristölle. Kattaakseen ihmisen tarpeet, luonnon täytyy tarjota riittävän vakaat sää- ja ilmasto-olosuhteet ja minimissään riittävästi puhdasta ilmaa ja vettä, edellytykset puhtaan ja ravinteikkaan ruoan tuotannolle, sekä edellytykset asumuksen rakentamiselle. Koska ihmisen toiminta vaikuttaa näihin olosuhteisiin, meidän on jatkuvasti tarkkailtava luonnon kantokykyä ja tilaa sekä ihmisen toiminnan suhdetta näihin osatekijöihin ja otettava ne huomioon jotta suhteemme luontoon pysyy tasapainossa.

Kun ihmisen luonnolle asettamat vaatimukset ja niitä vastaavat perustarpeet on katettu, niin päästään muihin tarpeisiin. Henkilökohtainen tila sekä sanan fyysisessä että psykologisessa merkityksessä ovat kaksi esimerkkiä. Jos tuota henkilökohtaisen tilan tarvetta rikotaan, ihminen stressaantuu. Fyysisiä esimerkkejä tästä on asutun ympäristön osatekijät, josta mainittakoon se että asumusten on tarjottava riittävästi fyysistä tilaa jokaiselle niitä asuttavalle yksilölle. Psykologinen tilan tarve asettaa myös vaatimuksia ja rajoitteita samassa ympäristössä eläviin ihmisiin nähden, silloinkin kun fyysisen tilan tarve on katettu. Lisää tästä asiasta aikaisemmassa blogipostaukessani otsikolla: Koheesio, kitka ja niiden välinen suhde.

Ihminen tarvitsee turvaa sanan monessa eri merkityksessä. Turva voi kuvata fyysistä suojaa sääolosuhteilta, tai se voi kuvata yhteiskunnallista vakautta joka luo turvallisen perustan edistää ihmisen selviytymistä. Turva voi olla myös psykologista, josta esimerkkinä ihmisen erottelukyky jonka avulla voimme havaita ja tunnistaa tapahtumia jotka toistuvat havaitsemissamme ilmiöissä. Erottelukyky opettaa meitä välttämään sellaisia ilmiöitä jotka ovat haitallisia, jonka avulla tämä psykologinen työkalu tarjoaa meille turvaa.

Kaikkia ihmisen tarpeita näyttäisi tällä tarkastelulla yhdistävän se, että ne ovat tavalla tai toisella resursseja.

Kannustinjärjestelmän ja tarpeiden välinen yhteys

Kannustimet voidaan jakaa positiivisiin ja negatiivisiin kannustimiin. Positiivinen kannustin lisää tai ylläpitää käytöstä, kun taas negatiivinen vähentää käytöstä tai poistaa sen. Ennenkuin johonkin ilmiöön liittyvä kannustinjärjestelmä voi muodostua, ihmisen täytyy ensin altistua sen luovalle ilmiölle, esimerkiksi ruoan tarve. Ihminen oppii jo vauvana että syömisestä seuraa palkintona nälän väheneminen tai nälän poistuminen, ja että nälästä seuraa epämukava olo ja energiatason heikentyminen. Nämä kannustimet ohjaavat ihmistä välttelemään nälkää syömällä tietyin väliajoin. Kannustimet voivat kuitenkin häiriintyä ilmiöön vaikuttavien tekijöiden seurauksena, joista tässä tapauksessa voi seurata lihavuutta tai anoreksiaa. Näitä kannustimien vääristymiä aiheuttavat mm. kulttuurin manipulointi jota tehdään rahallisen voiton saavuttamiseksi. Myös mielenterveyden ongelmat saattavat aiheuttaa kannustimien vääristymistä, esimerkiksi psykopaatti tai sosiopaatti ei kykene välittämään muista ihmisistä. Joten sellaisissa tapauksissa henkilölle ei voi muodostua negatiivista kannustinta joka saisi hänet muuttamaan omaa käytöstään tilanteissa joissa hän aiheuttaa vahinkoa muille ihmisille tai yhteiskunnalle, koska hän ei kykene tuntemaan myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan.

Raha ja rahajärjestelmä ovat myös esimerkkejä järjestelmistä jotka vääristävät kannustimia. Tästä lisää aiemmassa blogipostauksessani otsikolla: Yhteistyö ja kilpailu, sekä niiden suhde ihmiseen, yhteiskuntaan ja ympäristöön

In English: Needs, incentives and how they relate to one another and nature

A little bit about needs

The survival of humans sets certain limitations and requirements to a suitable living environment. In order to meet human needs, the environment has to offer sufficiently stable weather and climate conditions, and as a bare minimum enough clean air and water, the means for producing clean and nutritious food, and the means for constructing housing. Because human activity impacts these conditions, we have to constantly monitor and take into account the carrying capacity of nature and its state, as well as the relationship of human activities to these factors so that our relationship remains in balance with nature.

When the requirements set by humans towards nature, and the corresponding basic needs have been met we arrive at other needs. The need of personal space in the physical and psychological meaning are two examples of this. If the need for personal space is violated, people become stressed out. Physical examples of that can be found in factors of the built environment, such as the fact that housing has to offer sufficient space for every individual living in that housing. The need for psychological space also sets requirements and limitations in relation to people living in the same environment, even when the needs for physical space have been met. More about this in my earlier blog post with the title: Cohesion, friction and their relationship to one another.

Humans need safety in many different meanings of the word. Safety can describe physical protection from weather conditions, or it can describe social stability that create a safe basis for advancing human survival. Safety can also be psychological, discrimination is an example of this, which enables us to detect and identify repeating events in phenomenon that we observe. Discrimination teaches us to avoid phenomenon that are harmful, due to which this psychological tool offers us safety.

Based on this analysis, it seems that the common denominator for human needs is the fact that they are resources in one way or another.

The relationship between the incentive system and needs

Incentives can be divided into positive and negative incentives. Positive incentive increases or maintains behaviour, whereas negative incentive reduces or removes it. Before an incentive system related to a phenomenon can take shape, humans have to be exposed to the phenomenon that creates it, for example the need for food. From the day they are born, humans learn that the reward for eating is either reduction or disappearance of hunger, and that hunger causes an unpleasant feeling and reduction in energy levels. These incentives drive humans to avoid hunger by eating periodically. Incentives can also be distorted by the factors that affect the phenomenon, which can cause obesity and anorexia in this case. These distortions of incentives are for example caused by deliberate manipulation of culture for the purpose of profit. Mental health problems can also cause distortion of incentives, psychopaths and sociopaths are incapable of caring for other people, for example. So, in such a case negative incentives that would drive that person to change their behaviour in cases where he is causing harm to other people or to society cannot take shape, because he is incapable of feeling compassion towards other people.

Money and the monetary system are also examples of systems that distort incentives. More about that in my earlier blog post with the title: Cooperation, competition and their relation to humans, society and the environment.

 
Read more...

from Risto Kantonen

Analyysin tutkimuskysymys: Mitä tarkoitusperää yhteistyö ja kilpailu palvelevat?

Ihmiset tarvitsevat tuotteita ja palveluita ylläpitääkseen itseään, toisiaan ja yhteiskuntaa joka mahdollistaa heidän elämänsä. Näiden tuotteiden ja palveluiden tuotanto vaatii yhteistyötä koska yksikään yksittäinen ihminen ei kykene suorittamaan tuotantoketjujen kaikkia vaiheita. Jos yhteistyö muodostuu mahdottomaksi syystä tai toisesta, tuotantoketjuun tulee häiriö ja tuotteita ja palveluita ei pystytä tuottamaan onnistuneesti. Esimerkiksi perheiden sisäinen toimivuus vaatii jatkuvaa yhteistyötä, perhe on myös hyvä esimerkki siitä miksi yhteistyö on selviytymisen edellytys. Mitä paremmin perheen jäsenet tekevät yhteistyötä perheen ylläpitämiseksi, sitä suuremmalla todennäköisyydellä perhe selviytyy. Yhteistyön tärkeys korostuu varsinkin vaikeina aikoina. Esimerkkejä yhteistyön tehokkuudesta ja tarkoitusperästä löytyy myös paljon eläinkunnasta sekä muualta luonnosta. Esimerkiksi tämä video jossa eläinryhmän kaikki yksilöt toimivat läheisessä yhteistyössä ryhmän muiden yksilöiden kanssa ja jokainen yksilö voi toimia varoituksen antajana, muuttaen ryhmän liikkeen suuntaa ja nopeutta. https://www.youtube.com/watch?v=Y-5ffl5_7AI Tällä tavoin toimimalla jokaisen ryhmään kuuluvan yksilön selviytymismahdollisuudet paranevat, joka osoittaa sen että yhteistyö on yksilön ja ryhmän selviytymisen edellytys.

Työ on karkeasti määriteltynä jonkin tehtävän suorittamista joka sisältää fyysistä ja/tai älyllistä ponnistelua jonkinlaisen tuloksen saavuttamiseksi. Mutta koska työn määritelmä ei itsessään sisällä arviointityökalua siitä onko työ oleellista kenellekään tai millekään, niin sitä on arvioitava työn tulokseen verraten ja pohdittava mitä tarkoitusperää arvioitavana oleva työ ja sen tulos palvelevat. Yhteiskunnassa tehdään paljon työtä josta ihmiset saavat palkkaa tai rahallista voittoa, mutta joka on tarkoitusperältään itsekästä ja haitallista yksilölle, ryhmälle, yhteiskunnalle, sekä luonnolle. Rahoitusala on täynnä tällaisia esimerkkejä, kuten vaikkapa osake- ja rahastosijoittajat. Ne eivät ole työtä sen alkuperäisessä merkityksessä, vaan kilpailujärjestelmän ilmentymismuotoja. Työn merkitykseen on siis sisällytetty ajan saatossa kilpailullisia osatekijöitä ja sen alkuperäinen tarkoitus selviytymistä palvelevana toimintana on korruptoitu perinpohjaisesti. Kun työhön lisätään kilpailukäytöksen lisäksi raha, niin ei ole mikään ihme että yhteistyö häiriintyy ja yhteiskunta ajautuu kriisiin.

Kaksi pääasiallista kilpailua ja itsekkyyttä aiheuttavaa ja edistävää järjestelmää ovat rahajärjestelmä ja poliittinen järjestelmä. Ihmisen selviytymisvietti ohjaa ihmistä tavoittelemaan pääsyä selviytymistä edistäviin resursseihin ja koska tuotteet ja palvelut on sidottu rahaan, niin se ehdollistaa ihmiset ajattelemaan että raha on resurssi. Tämä käy ilmi siitä kuinka tarpeitansa ja niiden täyttämistä arvioidessaan ihmiset pohtivat ja arvioivat että mitä niihin käsiksi pääsy maksaa rahallisesti, sen sijaan että he arvioisivat niiden tuotantoprosessia. Eli sitä kokonaisuutta mitä tarvitaan tuotteen X tai palvelun Y tuottamiseen. Tämä johtaa siihen että ihmiset vetävät virheellisen johtopäätöksen: raha=resurssi. Tämä on täysin nurinkurista, koska raha ei tosiasillisesti vastaa mitään resurssia, on sitten kyse luonnonvaroista tai ihmisresursseista. Ja koska tuotteet ja palvelut on sidottu rahaan, sitä ohjaavat loppuviimein rahaa hallitsevat ja sitä luovat intressit, eli pankit ja finanssiala, jolloin tuotteiden ja palveluiden tuotannon päätarkoitus ihmisen selviytymistä tukevana toimintana on täysin korruptoitunut. Tämä kehitys on vaarallista myös siksi että koska resursseja on rajallinen määrä, niitä olisi syytä käyttää mahdollisimman resurssitehokkaasti, mutta kuitenkin kattaen ihmisten tarpeet, eikä se ole mahdollista rahaan perustuvassa järjestelmässä. Konkreettisena esimerkkinä on se, että raha ohjaa teollisuutta luomaan tuotteita ja palveluita jotka optimoidaan voiton tavoitteluun, eikä ihmisen tai ympäristön tasapainottamiseen. Poliittisen järjestelmän ja rahajärjestelmän ydin on oman edun tavoittelu ja siksi ei ole sattumaa että ne tekevät yhteistyötä tukeakseen toisiaan. Poliittinen järjestelmä myy rahajärjestelmän toimijoille palveluksia ja finanssiala palkitsee poliittisen järjestelmän toimijat avokätisesti rahalla joko suoraan tai manipuloimalla asiat niin että poliittinen toimija pääsee kovapalkkaiseen asemaan suoritettuaan finanssialan sille antaman tehtävän. Kumpikaan näistä järjestelmistä ei edusta ihmisen selviytymistarpeiden edistämistä, eikä siten myöskään yhteiskuntaa, saatikaan ihmisen suhdetta luontoon.

Analyysin johtopäätökset

Ihmisellä on luontainen selviytymisvietti jonka edellytyksenä on tarpeiden täyttäminen ja koska yksikään ihminen ei voi täyttää selviytymislähtöisiä tarpeitaan yksin, yhteistyöjärjestelmä on kehittynyt luonnollisesti palvelemaan tätä tarkoitusperää. Yhteiskunta taas on yhteistyössä toimivien ihmisten toiminnan luonnollinen tulos ja tästä syystä yhteiskunnan sulavuus toimii yhteistyöjärjestelmän tilan mittarina. Näin ollen voidaan päätellä että yhteiskunnan muodostavien ihmisten kyky tehdä yhteistyötä toistensa kanssa tukeakseen toisiaan, ja yhteiskunnan tila ovat erittäin läheisesti kytköksissä toisiinsa ja siten heijastavat toinen toisiaan tietyllä tavalla. Kilpailukäytös on yhteistyön vastakohta, jonka johdosta se on haitallista ihmisen selviytymislähtöisten tarpeiden täyttämiselle ja siten myös yhteiskunnalle. Joten mitä enemmän kilpailukäytöstä edistetään, sitä enemmän yhteistyökäytös vähenee, ja mitä enemmän yhteistyökäytös vähenee, sitä huonommaksi ihmisten ja yhteiskunnan tila muuttuu.

Tässä analyysissä esitettyjen argumenttien perusteella yhteistyön tarkoitusperä tulisi määrittää seuraavasti: Ihmisen tarpeiden täyttämiseen tähtäävä järjestelmälähtöinen ongelmanratkaisu joka pyrkii tasapainoon luonnon kanssa. Tämä siksi että kaikki ihmisen selviytymisen tarpeet tulevat luonnosta, emmekä me voi elää ilman sitä.

Poliittinen järjestelmä ja rahajärjestelmä ovat rakenteeltaan kilpailuvetoisia kontrollimekanismeja jotka palvelevat vain omia intressejään, jonka johdosta ne ovat haitallisia ihmiselle, yhteiskunnalle sekä luonnolle.

Tämän analyysin pohjalta voimme jatkaa tarkastelua seuraaviin aiheisiin:

Tarve järjestelmänä. Kannustin järjestelmänä.

In English: Cooperation, competition and their relation to humans, society and the environment

The research question of this analysis is: What purpose do cooperation and competition serve?

Humans need goods and services to maintain themselves, each other and the society that enables their lives. The production of these goods and services requires cooperation because no single human is capable of performing all the steps of the production chains of said goods and services. If cooperation becomes impossible for one reason or another, the production chain is disrupted and the goods and services can't be produced successfully. For example, the internal functionality of a family requires constant cooperation and the family unit is also a good example as to why cooperation is a requirement for survival. The better the members of a given family can cooperate to maintain that family, the higher the probability of survival of that family is. The importance of cooperation is highlighted especially during difficult times. Many examples of the effectiveness and purpose of cooperation is also found in the animal kingdom as well as elsewhere in nature. for example in this video we can see groups of animals in which every individual within that group works in close cooperation with every other individual of that group, and where each individual can function as a warning signal provider to the group, changing the direction and speed of the group's movement. https://www.youtube.com/watch?v=Y-5ffl5_7AI By acting this way, the probability of survival for each individual belonging to that group is increased, which demonstrates that cooperation is not only a prerequisite for the survival of the individual but also of the group.

The term work is roughly speaking defined as the action of performing a task that involves physical and/or intellectual efforts in order to produce some sort of result. But because the definition of work doesn't contain an evaluation tool regarding whether or not a specific worktask is relevant to anyone or anything, it has to be combined with a comparison of the results of the work and the question of what is the functional purpose that work and its result serves. There's a lot of work being performed in society from which people are paid a salary or gain a profit, but whose functional purpose is selfish and harmful to the individual, to the group, to society and to the environment. The financial industry is full of such examples, such as share and funds investors. They're not work in the original meaning of the word, they are manifestations of the competitive system and yet they are accepted as work by many people. So, competitive factors have been accepted as part of the meaning of work over time, due to which its original meaning as the activity serving the purpose of survival has been thoroughly corrupted. When money is included in work in addition to competitive behaviour, it's no wonder that cooperation is disrupted and as a result society heads into a crisis.

The two main systems that cause and promote competition and selfishness are the monetary system and the political system. The survival instinct of humans drives humans to seek access to resources that promote survival, and because goods and services have been tied to money, that causes people to be conditioned to think that money is a resource. This is revealed by the observation of the situation where people evaluate their needs and how to fulfil them, and think what it will cost in terms of money to gain access to what they need, instead of evaluating what is needed to produce them. Meaning, the system as a whole that is required to produce product X, or service Y. This leads to the situation where people arrive at the false conclusion: money=resource. This is completely backwards, because the fact of the matter is that money does not represent any resource, regardless of whether we're talking about natural or human resources. And because goods and services have been tied to money, those goods and services are ultimately ruled by the special interests that control and create money, which is banks and the financial industry as a whole. Due to which the purpose of the production of goods and services as an activity that supports human survival has been completely corrupted. This development is very dangerous also for the reason that there's a finite amount of resources, so we should use them in the most resource efficient manner while still meeting human needs, and that's not possible within any kind of monetary based system. As a concrete example of this is the fact that money drives industry to produce goods and services that are optimised for profit, not for human or environmental well being. The pursuit of selfish interests is at the core of both the political system and the monetary system, therefore it's not a coincidence that they cooperate with one another. The political system sells favours to the agents of the monetary system and the financial industry rewards the agents of the political system lavishly with money, either directly or by manipulating things in such a way that the agents of the political system in question are put in a high paying position after they have accomplished the tasks given to them by the financial system. Neither of these systems represent the promotion of survival needs and therefore they don't represent society, let alone the relation that humans have to the environment.

Conclusions of the analysis

Humans have a natural survival instinct that necessitates the meeting of needs and because no single human being can meet their survival driven needs on their own, the cooperative system has evolved to serve this purpose. In turn, society has formed as the natural result of the cooperative system and for that reason the functionality of society is the measurement of the condition of the cooperative system. Therefore, we can conclude that the ability of the people that form a society to cooperate with one another to support one another and the condition of society are highly interrelated, thus they represent a form of reflection of one another. Competitive behaviour is the opposite of cooperative behaviour, due to which it's very detrimental to the purpose of meeting the survival oriented needs of humans, and therefore also detrimental to society. Seeing as the two are highly interrelated and one cannot exist without the other. So, the more competitive behaviour is promoted, the more cooperative behaviour is reduced, and the more cooperative behaviour is reduced, the worse the condition of people and society becomes.

Based on the arguments presented in this analysis, the purpose of cooperation should be defined as: Systems oriented problem solving with the goal of meeting human needs while seeking balance with nature. This is because all the necessities for human survival come from nature, so we cannot live without it.

Both the political system and the monetary system are structurally competitively oriented control mechanisms that serve only their own interests, due to which they are detrimental to humans, to society and to nature.

This analysis provides a basis from which we can continue on to examine the following subjects:

Needs as a system. Incentive as a system.

 
Read more...